Sosiaalivakuutusmaksut

Sairausvakuutusmaksut

Työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,16 % (maksetaan, jos työntekijä on 16 – 67 -vuotias)
Päivärahamaksu (merkitään tiedoksi palkkalaskelmalle) 1,01% (maksuvelvollisia 16 – 67 -vuotiaat)

Yrittäjän päivärahamaksu 1,23%

Työntekijän elävakuutusmaksu (TyEL)

Työnantajan TyEL-maksu:
Sopimustyönantaja keskimäärin 24,81 %
Tilapäistyönantaja 26,12 %

Työntekijän osuus TyEL-maksusta:
17 – 52 -vuotiaat 7,15 %
53 – 62 -vuotiaat 8,65 %
63- 67 -vuotiaat 7,15 %

Työttömyysvakuutusmaksu

Työnantajan osuus työttömyysvakuutusmaksusta on 0,27 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 337 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,09 prosenttia palkasta.

Työntekijän osuus 0,79 % (peritään, kun työntekijä on 18 – 64 -vuotias)

Tapaturmavakuutusmaksu

Tapaturmavakuutusmaksu on keskimäärin 0,57 prosenttia palkoista, tämä vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.

Ryhmähenkivakuutusmaksu

Ryhmähenkivakuutus on keskimäärin 0,06 prosenttia palkoista.

Matkakustannusten korvaukset

Kotimaan päivärahat

Kokopäiväraha (yli 10 tunnin työmatka) 51 €
Osapäiväraha (yli 6 tunnin työmatka) 24 €

Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

• vähintään 2 tunnilla 24€
• yli 6 tunnilla 51 €

Yömatkaraha (vähintään neljä tuntia klo 21 – 07) 16 €
Ateriakorvaus 12 €

Kilometrikorvaukset

Oman auton käyttö 0,57 € / km
Käyttöetuauton käyttö 0,13 € / km

Ovatko pikkujoulut ja joululahjat verotuksessa vähennyskelpoisia?

Lahjakortit työntekijöille

Joulun aikaan yleinen lahja työntekijöille on lahjakortti. Lahjakortti on verovapaa etu, kun sen arvo on korkeintaan 100 euroa ja lahja käytäntö koskee koko henkilökuntaa. Lahjakortin tulee olla yksilöity, mikä tarkoittaa, että se oikeuttaa vain tietyn palvelun tai esineen ostamiseen tietystä paikasta.

Verottaja tulkitsee lahjakortin verotettavaksi tuloksi, mikäli työntekijä saa vapaasti päättää mitä lahjakortilla ostaa esimerkiksi kauppakeskuksesta.

Joululahjojen verotus

Työnantaja voi antaa myös henkilökunnalle joululahjan. Joululahja on verovapaa etu, kun sen arvo on korkeintaan 100 euroa ja lahja käytäntö koskee koko henkilökuntaa. Joululahja voi olla esimerkiksi herkkukori, esine, pääsylippu, palvelu tai yksilöity lahjakortti. Joululahjaan voi sisällyttää myös kohtuullisesti alkoholia, esimerkiksi pullon viiniä.

Kaikki rahana tai rahaan verrattavana suorituksena annetut lahjat ovat aina työntekijälle palkkaa. Lahjat saa vähentää yrityksen tuloverotuksessa, mutta arvonlisäverojen vähennysoikeutta ei ole henkilökunnan joululahjoissa.

Pikkujoulu kulut ovat vähennyskelpoisia

Tuloverolain mukaan henkilökunnalle järjestetyt pikkujoulut ovat verovähennyskelpoisia, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

• juhlat kustannuksiltaan ja järjestämis tiheydeltään tavanomaisia ja kohtuullisia
• juhla on suunnattu koko henkilökunnalle
• juhlissa on ainoastaan yrityksen henkilökunta ja johto
• juhla on työnantajan järjestämä ja työnantajan määräämässä paikassa
• pikkujoulujuhlien kulujen kuitit pitää toimittaa kirjanpitoon

Yritys voi vähentää pikkujoulu kuluina mm. ohjelman, ruoka- ja juomatarjoilun, tilavuokran sekä yhteiskuljetuksen. Vähennysoikeus on sekä tuloverotuksessa että arvonlisäverotuksessa.

Jos paikalla on henkilökunnan lisäksi mukana asiakkaita tai yhteistyökumppaneita, juhla ei olekaan pelkkä henkilökunta juhla vaan osittainen edustustilaisuus. Heidän osalta tuloverotuksessa saa vähentää 50 prosenttia. Arvonlisäveron vähennysoikeutta näillä kuluilla ei ole. Onkin tärkeää, että juhlien osallistujat pystytään dokumentoimaan luotettavalla tavalla.

Yhteistyökumppaneille annetut joululahjat

Jouluna halutaan myös muistaa yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. On tärkeää erottaa, onko kyseessä edustus- vai mainoslahja.

Mainoslahjat ovat arvoltaan vähäisiä ja samanlaisia lahjoja, jotka jaetaan monesti usealle. Mainoslahjan arvo saa olla enintään 50 euroa. Monesti mainoslahjasta voi bongata myös yrityksen logon. Tämäntyyppiset lahjat ovat 100% vähennyskelpoisia tuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa.

Edustuslahja saa tuloverotuksessa vähentää 50 prosentti ja arvonlisäveroa niistä ei voi vähentää ollenkaan.

.

Tulorekisteri astuu voimaan parin kuukauden kuluttua, niin ollaan suuren muutoksen kynnyksellä.

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta

Tulonsaajan näkökulmasta tulorekisteri helpottaa tavallisten suomalaisten asiointia viranomaisten kanssa. Työntekijälle se näkyy nopeampana ja avoimempana tiedonkulkuna. Palkansaaja voi jatkossa tarkistaa tulorekisteristä myös sen, onko työnantaja hoitanut ilmoittamiseen liittyvät työnantajavelvoitteensa. Palkka- tai muita todistuksia ei jatkossa tarvitse toimittaa jokaiselle viranomaiselle erikseen. Tulonsaaja voi myös tilata tulorekisteristä omia tulotietojaan koskevan tulorekisteriotteen.

Työnantajan näkökulmasta tulorekisteri yksinkertaistaa ja selkeyttää työnantajien ilmoittamisvelvollisuuksia. Tulorekisteri korvaa palkkojen vuosi-ilmoitukset, jotka nykyisin annetaan Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle ja työtapaturmavakuuttajille Jatkossa työnantaja ilmoittaa tiedot vain yhden kerran tulorekisteriin, josta tulorekisterin tiedon käyttäjät hakevat tarvitsemansa tiedot.

Työnantajat ilmoittavat palkkatiedot tulorekisteriin yhdellä ilmoituksella. Tiedot maksetuista ansiotuloista ilmoitetaan tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä.

EU:n tietosuoja-asetusta on noudatettava 25.5.2018 alkaen.

Eli jatkossa luottamukselliset henkilötiedot on lähetettävä sähköpostilla salattuna.
Näin lähetät salatun viestin Turvapostin käyttäjälle finesttili@gmail.com:

https://www.turvaposti.fi/viesti/finesttili@gmail.com

Luottamuksellisia tietoja ovat esimerkiksi henkilökunnan ja asiakkaiden henkilötunnukset, verokortit, työsopimukset, terveydentilaan liittyvät tiedot (lääkärintodistukset), ammattiyhdistyksen jäsenyyteen liittyvät tiedot jne.

Helmikuun lopussa verohallinto julkaise maksamattomat verovelat
https://www.vero.fi/fi-FI/Maksamattomat_verovelat_julkaistaan_prot(42313)